Lähdin tanssimaan yökerhoon.

Normaali dance floor game puri taas. En jaksa kovin pitkästi kirjoittaa, mutta hyvin kaunis 18-vuotias nuori likka tuli tanssimaan eteeni. Hän ei ollut mikään tavanomainen horatsu. Tyylikäs pukeutuminen, persoonalliset kasvot ja hieman muotoja - juuri minun makuuni.

Pelasin. Tanssittuamme hetken hänen ja kaverinsa kanssa tokaisin että lähden nyt tästä tilaamaan juomaa. Käännyin jo selin ja ojensin käsivarteni Jonnalle. Hän tarttui siihen oitis ja retuutin hänet baaritiskille. Siellä jatkoimme juttua ja siirryimme pöytään.

Esittelimme toisemme. Kerroin tällä kertaa Euroopan matkastani. Totuutta höystettynä kivoilla valeilla... valetta tosin oli paljon vähemmän kuin yleensä, ihan vain kaksi lausetta.

- Kauheeta, tossa oli yks pikkupoika joka ahdisteli meitä tanssilattialla.

- Mä oon kato Twilight-vamppyyri. Pelastan naisia öisin.

- Hei mä en muista sun nimees, Jaana tokaisi

- Kiitos illasta! Lähdenkin tästä. Hyvää illan jatkoa!

Nousin seisomaan ja olisin oikeasti lähtenyt, vaikka todellisuudessa tiesin tämän purevan Jaanaan. Jaana otti minua käsivarresta ja veti takaisin sohvalle

- ETKÄ MEE!

Jaanan buying temperature oli korkealla joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja ehdotin heti numeroiden vaihtoa. Hänellä ei ollut mokansa jälkeen paljoa varaa kieltäytyä. Naisten kanssa on mukavaa, kun ne ovat huonomuistisia mutta kohteliaita. Saipahan tyttö nakutella nimeni puhelimeensa parin maarittelevan vamppyyri-lempinimen kera.

Ilta jatkui todella rattoisasti. Tanssimme, juttelimme. Jaana oli ihana.

Illan loputtua aloin olla kännissä. Aloimme tehdä eroa ja koitin tehdä pientä liikettä kiss closeen. Se ei ihmeekseni onnistunutkaan.

- Älä ees yritä! Mä en oo niin helppo!

- Joo en mäkään, koitin puolustella.

Numerot kuitenkin oli vaihdettu ja hyvän yön suukon sain sentään poskelle kun määrätietoisesti käskin. Säälittävää ehkä oikeiden pelimiesten mielestä, mutta tarina jatkuu...