Jonnalta tuli iloinen ja kupliva viesti. Hän ehdotti taas tapaamista päiväsaikaan ja oli valmis järjestämään aikaa. Hitsi se nainen on kiinnostunut vieläkin, vaikka pidimme viestittelytaukoa emmekä ole tavanneet kolmeen viikkoon. En vastannut mutta mieli tekisi tavata häntä.

Kävin paitaostoksilla ja matkalla muistelin iltaamme. Kuvittelin, millaista olisi körötellä ja kuunnella musiikkia Jonnan kanssa. Alan ehkä ymmärtää, miksi joidenkin on niin helppoa rakastua toiseen ihmiseen. Jos kerran pari iltaa uuden tuttavuuden kanssa ja tylsä arki voi saada jopa puolisostaan välittävän ihmisen sekaisin ja ajattelemaan salasuhdetta, niin miten helposti vaikkapa jättäminen käykään sellaiselle, joka on läpeensä kyllästynyt puolisoonsa ja rakastunut toiseen.

En ole ihastunut muuhun kuin omaan vaimooni. Totesin, että se on vain se uutuuden viehätys, joka Jonnassa vetoaa. Mieleeni pulpahti muun muassa ajatus hänen kotiseudullaan käymisestä - niistä erikoisuuksista, joita siellä on. Muistin, miltä minusta tuntui sellaisissa tilanteissa, kun vielä seurustelin eri tyttöjen kanssa.

Eipä niillä kokemuksilla mitään arvoa ole ja jokainen ihminen tulee kotiseutuineen tavallisen tutuksi ennen pitkää. Mutta aina ne kutkuttavat aluksi hellittämättömästi. Jopa niin, että leikittelin ajatuksella kaiken jättämisestä taakseni aloittaakseni romanssin Jonnan kanssa. Sitä päätöstä kuitenkin katuisin. Voin hyvin kuvitella, niin raadollista kuin se onkin, miten monet ihmiset eivät anna mitään arvoa omalle suhteelleen vaikkapa rakastuessaan tulisesti vieraaseen.

Kunnon salasuhde olisi varmaan se, mitä minun tekee mieleni. Pelkkä seksi ei yllä lähimainkaan niin suureen jännitykseen ja vauhtiin kuin aito toiseen ihmiseen tutustuminen ja yhdessä kokeminen. Jonna kelpaisi siihen, mutta hän vaikuttaa siltä, ettei halua olla kakkonen. Voisin tietysti valehdella olevani vapaa, mutta totuus tulisi hyvin pian julki enkä haluaisi loukata noin mukavan oloista tyttöä. Oman poikakaverin tuollainen nuori plikka tarvitsee, ja sitä paitsi hän on ihan liian mukava ja periaatteellinen. Jos hän tuntisi minut, pitäisi hän minua varmaan limanuljaskana. Hän sanoikin minulle kerran, että vaikutin niin mukavalta, että hän pohti kaverinsa kanssa, että minun on oltava joku tosi paha tyyppi, raiskaaja tai murhaaja. Siihen totesin vain, etten toki ole täydellinen.

Tänään oli eräät kemut. Laitoin uuden, kalliin miesten vaateliikkeestä tarkoin sovitetun, silitetyn paidan ylleni ja laittauduin muutenki arvellen sen miellyttävän vaimoni silmää. Hän oli itse tälläytynyt todella viehättäväksi. Tiedän kyllä vaimon eleistä, milloin hän on vaikuttunut ulkonäöstäni ja tänään hän ei sitä ollut. Olin ehkä jopa hieman yllättynyt siitä, ettei hän mitenkään kommentoinut ulkonäköäni.

Kotosalla heiluin kotvasen juhlatamineet päällä vaimon jo vaihdettua takaisin nukkaisiin arkivaatteisiin. Nuuhkaisin häntä ja sain torjuvan tuhahduksen. Aloin tuntea itseni pelleksi ja revin uuden batistini-paitani pois päältäni. Minä sentään yritän toisin kuin muut miehet. Mutta jos ei vaimolle kelpaa, niin kelpaa kyllä muille, mietin.

ICQ lähti päälle ja tekstiviestit alkoivat taas suhahdella. Laitoin Jonnallekin viestin, joskaan en taaskaan hennonnut ehdottaa mitään tapaamista. Tällä hetkellä minulla ei ole kännykässäni naista, jonka kanssa voisin vain sopia tapaamisen ja tietää, millä kellon lyömällä tulen lähipäivinä harrastamaan seksiä. Tämä tilanne on varmaankin korjattava viikonloppuun mennessä. Se tarkoittaa, että on lähdettävä metsästämään siitä pelottavimmasta ympäristöstä -yöelämästä.

Hanna eli Liftari vitutti minua hiljaisuudellaan. Laitoin hänellekin viestejä, johon hän vastasi:

"Seuraavat viikot ovat kiireisiä. Mutta katsotaan"

Eli häntä ei enää kiinnostanut! JEEEE!! Olen oppinut naisten kieltä! Vastasin vaan, että jos kiinnostaa vielä niin sopii soitella tai tekstailla.

Aloin miettimään sitäkin, että mikä minua estäisi yrittämästä Jonnan kanssa pelkkää seksiä? Olenko tosiaan niin nynny naisten kanssa, ja surkea, etten saisi häntä houkuteltua. Hänhän ei suostunut suutelemaan minua kumpanakaan iltana. Ehkä tuo asenne muuttuisi, jos näkisimme päivän valossa. Nainen tarvitsee turvallisuutta voidakseen antautua.

Ajatus jäi hautomaan mieleeni. Ensin kuitenkin aion tarkastaa tulevana viikonloppuna, josko baareista löytyisi jotakin paikkaavaa seuraa. Lienee parasta muistella taas kaikki niksit läpi.